Palkalla pitää tulla toimeen

Ihmisen pitää tulla palkallaan toimeen ja elinkustannusten tulee olla sen mukaiset. Suomen talous pitää saattaa tasapainoon. Puolustan kansallista itsemääräämisoikeutta. Toimintani perustana ovat oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvo.

Suomen kilpailukykyä pitää parantaa ja se tulee tuottavuuden kehittämisen kautta. Houkuttelevuutta pitää ylläpitää ja kehittää eikä valtion talous saisi olla vain verovarojen varassa. Suomi ikääntyy, maksavien määrä laskee kokoajan eikä verotaakkaa voi lisätä. Terveydenhoidon päällekkäiset palvelut pitää karsia ja hoitojonot saatava tavoiteaikaan. Yleisesti palkkoja ei kuuluisi nostaa vaan elinkustannuksia tulisi pystyä laskemaan. Yritysten ylisuuria voittoja ei voi sallia, ne on verotettava ja käytettävä yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Työn tekemiseen pitää olla aina kannattavaa, joten uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmä kannustinloukkujen poistamiseksi.

Hyviä arvoja ja ajatuksia, mutta miten tähän päästään? Viime aikojen ideologiset maailmanparannushankkeet ovat vallanneet liikaa alaa; on keskitytty suomalaisten kannalta epäolennaisiin asioihin, vaikka prioriteettilistalla ykkösenä tulisi olla peruspalvelut; terveydenhuolto, perusturva, koulutus ja turvallisuus. Ydintehtävämme tärkeys on jäänyt hyvesignaloinnoin jalkoihin. Budjetti tulee käydä läpi kohta kohdalta, ja karsia epäolennaisesta. Julkisen sektorin kustannukset nousevat ja byrokratia lisääntyy, mutta kansalaisten lisääntyneenä hyvinvointina se ei vaikuta näkyvän.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, emme saa enää elää velaksi heidän varoillaan.

Hallinnonaloja tulee tarkastella kriittisesti ja selvittää esim. mitä hyötyä saatiin subjektiivisen päivähoidon laajentamisella. Perheessä, jossa vanhempi tai vanhemmat ovat kotona, voi lapsi viettää aikaa varhaiskasvatuksessa nykyisin jopa 10 tuntia päivässä. Onko se todella lapsen etu? -Joissain tapauksissa ehkä, mutta olisiko kuitenkin pääsääntöisesti neljä tuntia tähän oikeuteen riittänyt ja tarjota vanhemmille yksilöidympää perhekohtaista tukea eikä oikeutta pitkiin varhaiskasvatuspäiviin kaikille? Tämänkaltaisia pohdintoja tulee tehdä jo tehtyjen päätösten osalta ja selvittää vaikutukset. Nyt olemme tilanteessa, jossa päätösten keskipitkiä tai pitkän ajan vaikutuksia ei selvitetä tai seurata, vaikka päätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon.

Lapsiperheille on tarjottava tukea kasvatustehtävässä matalalla kynnyksellä ja nuorten opintoihin liittyviä paineita pitää pyrkiä vähentämään. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen riittävä tuki mahdollistettava jokaiselle opiskelijalle. Terapiatakuu, nopea apu mielen murheiden hoitamiseen saavutettava. On selvitettävä miten lisääntynyt digilaitteiden käyttö vaikuttaa mielenterveyden ja oppimistulosten heikentymiseen. Tiukka toimeentulo ei tue kenenkään mielenterveyttä. -Opintorahaa tulee korottaa sadalla eurolla kuukaudessa ja opintolainen korolle on asetettava katto. Opintotukikuukausien määrää on kasvatettava ja tuen kaksiportaisuus on poistettava.

Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö on syytä päivittää.

Miten on mahdollista, että omaishoidontuki ei ole subjektiivinen, vaan määrärahasidonnainen tuki? Miten nykyaikana sallitaan se, että tällainen yli 3 mrd euroa yhteiskuntamme varoja säästävä ryhmä voi saada palkkapäivän sijasta kirjeen, jossa kerrotaan, että kriteerit hoitajuudelle täyttyvät, mutta määrärahoja ei ole? Miten voi olla, että valtakunnallisesta tuesta ei ole maanlaajuisia kriteereitä ja maksuluokkia vaan eri hyvinvointialueiden omaishoitajat ovat tässä pienen päättäjäporukan armoilla. Onneksi Satakunnassa omaishoitajia arvostettiin myös rahallisen tuen muodoissa eikä pelkästään puheissa ja alimman tuen määräksi lain määrittelemän 439 euron sijasta I luokan omaishoidontuen kriteerit täyttävä hoitaja saa korvausta 622 euroa.

Kansanedustaja on maakuntansa edustaja ja puolesta puhuja.

Valtakunnallisen politiikan lisäksi satakuntalaisen kansanedustajan tehtävänä on Satakunnan edunvalvonta. Satakunta on tärkeä maamme huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden kannalta -kaksi kansainvälisesti merkittävää satamaa, lentoliikenneverkosto ja kaksi varuskuntaa. Meillä on mahdollisuudet erityisesti bio-, elintarvike- ja akkuklusterin kehittämiseen. Sujuva luvitus on investointien edellytys ja jatkossa luvat tulisi saada yhdeltä luukulta ja käsittelylle pitäisi saada palvelulupaus ja valitusprosesseihin ennakoitavuutta.

Satakunnan saavutettavuus niin maasta, mereltä kuin ilmasta tulee turvata. Erityisesti VT2:n kunnossapito ja kehittäminen on tärkeä edunvalvontakohteemme. Maakuntamme yliopistokeskusta tulee edelleen kehittää ja pitää kiinni korkeakoulutuksen mahdollisuuksista alueellamme.

Pienistä puroista säästöjä

SÄÄSTÖJÄ MM. NÄISTÄ:

• Kehitysyhteistyömäärärahojen asteittainen laskeminen n. 200-300 milj. euroa
• pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistaminen ja oleskelulupamenettelyn tehostaminen n. 100 milj. euroa
• poliittisten erityisavustajien määrän vähentäminen ja poliittisen toiminnan tuen pienentäminen n. 10-15 milj. euroa
• ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset n. 400 miljoonaa euroa
• luonnonsuojelurahoituksen vähentäminen n. 40 miljoonaa euroa
• Ylen rahoituksen laskeminen n. 120 miljoonaa euroa
• valtion henkilöstömäärä on kasvanut 5000 henkilöllä vuosien 2017 ja 2021 välillä. Lisäksi palvelujen ostot ovat kasvaneet. Näistä tulee hakea säästöjä
• valtion toimitilojen tilatehokkuuden parantaminen 45 prosentilla mahdollistaisi tilojen vähentämisen.
• ICT-kustannusten kasvua tulee hillitä mm. muuttamalla hankkeiden rahoitusmallia siten, että hankkeiden keskeyttäminen helpottuu.
• valtionavustusten vaikuttavuutta tulee tarkastella kriittisesti
• julkisten hankintojen kustannussäästöpotentiaali jopa 490 miljoonaa euroa

Lähde: Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus - Valto (valtioneuvosto.fi), viitattu 12.3.2023.

Mainittujen lisäksi säästöpotentiaalia tulee hakea muistakin kohteista, nämä toimivat esimerkkeinä, minkälaisista kohteista olen valmis säästöjä hakemaan. Leikkauslistallani eivät ole sote- ja pelastuspalvelut, ei sisäisen turvallisuuden rahoitus eikä koulutus vaikka näitäkin hallinnonaloja tulee arvioida kriittisesti ja hakea säästöjä rakenteista ja toimien vaikuttavuudesta.