OMAISHOITAJUUTEEN TUKEA

Omaishoidontuen lainsäädäntö kaipaa päivittämistä! 

Voitko kuvitella, että meillä tästä tärkeästä tehtävästä EI jokainen kriteerit täyttävä omaishoitaja saa korvausta? Miksi ihmeessä omaishoidontuki on edelleen määrärahasidonnainen, ei subjektiivinen oikeus? Eri hyvinvointialueen omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa jo tämänkin takia ja lisäksi omaishoidontukitaso on hyvinvointialueiden päätettävissä. Laki määrittelee alimman tason (439€/kk), mutta me Satakunnan päättäjät halusimme, että omaishoitajat saavat työlleen kuuluvan arvostuksen myös tililleen ja alueemme omaishoitajat saavat nyt vähintään 622€/kk ja lisäksi käyttöön otettiin ennakoiva tuki, noin 200 euroa/kk, joskin sen kriteerien valmisteluun emme ole olleet tyytyväisiä.

Omaishoidontuen kriteerit ja tasot tulee yhtenäistää riittävästä tasosta huolehtien. 

Rahan lisäksi omaishoitajat tarvitsevat muutakin tukea. -Keskusteluapua, neuvontaa, joustavia tilapäishoitomahdollisuuksia hoidettavalle niin hoivayksikössä kuin hoidettavan kotonakin. Hoivajärjestelmämme kaatuisi ilman näitä omaishoitajia, jotka pitävät huolta rakkaista läheisistään ja meidän tehtävämme on huolehtia, että he jaksavat edelleen tehdä tätä ensiarvoisen tärkeää työtään!

TUKEA LAPSIPERHEILLE JA VARHAISKASVATUKSEEN

Lapsiperheet tarvitsevat tärkeään kasvatustyöhönsä tukea ja sitä tulee saada matalalla kynnyksellä.

Lapsiperheköyhyyttä tulee ehkäistä. Lasten ja nuorten tulevaisuuteen vaikuttaa paitsi kodin ilmapiiri, läheiset, ystävät ja mahdollisuudet harrastaa, myös varhaiskasvatuksen eli päiväkotien arki.

Kuten hoitoalalla, myös varhaiskasvatuksessa on hoitajapula, koska varhaiskasvatuksen tarve on kasvanut ja alalta on lähdetty myös muihin töihin. Työn lisääntyneiden vaatimusten ja työn kuormittavuuden vuoksi alanvaihtoa on harkinnut 63 prosenttia varhaiskasvatuksen opettajista. Lähes 90% varhaiskasvatuksen työntekijöistä on kertonut kokeneensa henkilöstövajausta työyksikössään ainakin kuukausittain. Reilusti yli puolet on kertonut vajeen olevan päivittäistä tai viikoittaista. Päivähoitoon tullaan yhä pienempinä ja vaikka lasten määrä vähenee, niin päivähoitopaikkojen tarve kasvaa. 

Ryhmäkoot paisuvat ja päiväkotien arjessa vaaditaan lapsilta jo monenlaisia taitoja, vaikka tulisi keskittyä siihen, että lapsille on tarjolla turvallisia aikuisia, aikaa, lämpöä ja syliä. Perheillä on mahdollisuus saada lapsi päivähoitoon, vaikka itse olisi kotona ja vaikka tämä on joillekin perheille ja lapsen etu. Kuitenkin tämän edun tulisi olla yksilöllistä. Moniko lapsi todellisuudessa hyötyy siitä, että on 10 tuntia päivässä pois kotoaan päiväkodissa, jossa työntekijöillä ei riitä aikaa eikä huomiota; ehkä parempi keino olisi puolipäivähoito ja tuki kotiin annettuna, jotta vanhemmat jaksaisivat kasvatustyössään. 

Perhekeskusten varhainen tuki sekä riittävä rahoitus varhaiskasvatukseen ja lapsiperheiden tukemiseen tulee varmistaa.

RUOKATURVA JA MAATALOUS

Kotimainen ruoka on osa huoltovarmuuttamme.

Energian, polttoaineiden, rehun, lannoitteiden, siementen hintojen noustua maanviljelijät joutuvat yhä ahtaammalle.

Maataloustuottajille ei saa asettaa uusia vaatimuksia tai velvoitteita eikä ilmastotoimia pidä tehdä maanviljelijöiden kustannuksella.

Kustannusten nousu tulisi korvata tuottajille. Mahdollisuuksia elintarvikemarkkinalain ja kilpailulain avaamisten kautta tulee pohtia.

Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto on 650 miljoonaa euroa ja se työllistää 1500 henkilöä. Maatalouden liikevaihto alueellamme on 300 miljoonaa euroa. Elintarvikeketju edesauttaa biokaasutuotantoa alueellamme.

Satakunta on ruoka-aitta. Sen säilymistä tulee tukea keskittämällä julkiset hankinnat kotimaahan ja lähituottajille. 

Ei pakkokasvisruokapäiville, lihaa pitää olla tarjolla niin armeijassa kuin kouluissakin!

SUOMEN JA SATAKUNNAN TULEVAISUUS

Kansanedustajan tehtäviin kuuluu myös oman maakunnan edustaminen ja etujen ajaminen. -Yrittäjyyden, saavutettavuuden, koulutuksen, veto- pito- ja lumovoiman ylläpitäminen ja kehittäminen.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää huolehtia taloudesta. Valtion velka on tällä hetkellä noin 144 mrd euroa, korkomenot kasvavat ja velkaantuminen pitää saada taitettua, jotta maamme ei kriisiydy ja hyvinvointivaltion edellytykset edelleen säilyvät. 

Suomalaisten etua tulee ajaa EU:n päätöksentekoelimissä. Ympäristötoimet eivät saa olla Suomen kilpailukykyä heikentäviä ja kurjistavia.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sote-palvelumme ovat kriisiytymässä. Osastoja suljetaan hoitaja- ja lääkäripulan vuoksi. Kaikki toimet työolojen parantamiseksi, työnjaon tarkistamiseksi ja palkkauksen kilpailukyvyn korjaamiseksi on käytettävä.

Eduskunnan tehtävä on turvata lainsäädännöllä toimivat sote-palvelut ja rahoitus.

SISÄINEN JA ULKOINEN TURVALLISUUS

Poliisien määrää ei pidä vähentää, hybridioperaatioiden ja cyberhyökkäisten kaltaisiin uhkiin on varauduttava. Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus ja toiminnan edellytykset tulee turvata. Kaikenlainen omavaraisuus tuo turvaa, myös energiaomavaraisuus. Turve tulee palauttaa kansalliseen energiapalettiin.

Koko ikäluokan tulisi osallistua kutsuntoihin. Riittävän reservin ylläpitäminen on kansallisen puolustuksemme ydin. Maanpuolustus vaatii suorituskykyisiä joukkoja ja panostusta. Maanpuolustustahtoa tulee vaalia ja siviilipalvelukseen osallistuvien saaminen avuksi kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan varautumisen tehtäviin tarjoaisi väylän myös naisten vapaaehtoiseen osallistumiseen kokonaisturvallisuuden puolesta.