Hyvinvointialueiden aloittaessa ajatus oli, että saamme palveluille leveämmät hartiat ja pystymme karsimaan hallinnon kustannuksia, tasavertaistamaan palveluja ja siten parantamaan niitä. Toisin on käynyt, säästöjä on painotettu nimenomaisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, ja hankinnoista säästämällä on hankaloitettu ammattilaisten perustyön tekemistä ja viety vanhuksilta voisilmätkin puurosta.

Säästöjä on haettu kiinteistökustannuksista, mikä on sinänsä hyvä asia; seinät eivät hoida ketään, eikä niitä kannata ylläpitää, jos niiden sisälle ei saada houkuteltua työntekijöitä hoitamaan sairaita ja apua tarvitsevia. Tämä kuitenkin johtaa palvelujen keskittämiseen ja suuriin yksikkökokoihin, jatkossa keskittämisbuumi tulee katkaista ja fyysisiä palvelupisteitä tulee olla myös pienemmillä paikkakunnilla tai muuten helposti saavutettavan matkan päässä. Mikäli palvelupisteitä suljetaan, tulee korvaavat palvelut järjestellä toimiviksi ennen muutosta, esimerkiksi liikkuvien palvelujen varmistamisella.

Digitalisaatio ei ole alueellamme vielä edennyt kovin pitkälle, yhtenäistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää vasta aloitellaan, eivätkä ajanvaraukset maakunnallisesti ole vielä käytössä tai ikääntyneille esimerkiksi paikantimia saatavissa. Digipalvelujen ohella tärkeää on huolehtia, että kaikille digi ei ole vaihtoehto ja palvelut on turvattava myös fyysisesti hoitaen. Varsinkin monisairaiden, erilaisista haasteellisista tilanteista kärsivien asiat eivät ole helposti hoidettavissa etäkontaktein ja jatkossa tulee panostaa siihen, että henkilön asiat hoidetaan kattavasti. Tehokkuutta ei ole se, että lääkäri vastaanottaa mahdollisimman monta potilasta päivässä, vaan että hän hoitaa asiat siten, ettei potilaan tarvitse tulla moneen kertaan saman tai seuraavan vaivan kanssa uudelleen vastaanotolle. Tiimimalli terveyspalveluissa edistää hoidon jatkuvuutta.

Hyvinvointialueiden toimintaa voidaan kehittää monin tavoin sisältä ja alhaalta päin ja työntekijöitä tulee kuulla aiempaa paremmin, he ovat alansa asiantuntijoita, näkevät, miten toimintaa kannattaisi kehittää ja mistä säästöjäkin olisi saatavilla siten, etteivät ne vaikuta palvelujen käyttäjiin. Haluamme jatkossakin olla itsenäinen hyvinvointialue ja taloutta on hoidettava sen mukaisesti.

Johtaminen on erityisen tärkeässä asemassa uusien toimintatapojen läpiviemisessä. Sote- ja pelastuspalveluja ei voi johtaa kuten yritystä, mutta talousosaamiseen yritysmaailman puolelta voisi olla paljon opittavaa. Kuitenkin johtamisessa pitää kuulla ja osallistaa työntekijöitä, jotta muutokset olisivat toimivia ja työntekijän ääni tulisi kuuluviin. Hallintoa voidaan edelleen karsia ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden aluiden kanssa.

Satakunnan asukkaat äänestävät päättäjät aluevaltuustoon ja päättäjien on huolehdittava siitä, että heillä myös päätösvaltaa on. Nykyisin monet palvelujen käyttäjien elämään vaikuttavat päätökset tekevät virkamiehet tai –naiset, ilman, että päättäjillä on niihin suoraa vaikutusvaltaa. Päättäjien vallan puolesta taistelimme menneelläkin kaudella ja niin tulemme tekemään jatkossakin. Äänestäjällä on täysi oikeus odottaa, että juuri hänen päättäjällään oikeasti on valtaa päätöksenteossa, eikä aluevaltuuston tai lautakuntien tule olla kumileimaisimia tai kahvittelukerhoja.

Juhlapuheissa vakuutetaan aina, miten työntekijät ovat tärkein voimavaramme ja että meillä pitää olla työvoiman veto- ja pitovoimaa. Työntekijöiden työoloihin pitää panostaa, esihenkilöiden osaamista tulee kehittää, jotta töihin lähtee mielellään, se johtaa parempiin tuloksiin, mutta myös parempiin asiakaskokemuksiin, koska alueellamme työtä tehdään ihmisiä varten.

Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee panostaa, vaikka ne eivät olekaan lakisääteisiä. Hyvinvointialueen toiminnan tulee perustua tiedolla johtamiseen ja vaikuttaviin toimintatapoihin. Erikoissairaanhoidon resursseja, niin työvoimaa kuin rahavaroja tulee siirtää perustasolle, turhista kontrolleista erikoissairaanhoidossa tulee luopua ja käyttää niistä vapautuvat resurssit ennaltaehkäisyyn ja perusterveyden- ja sosiaalipalvelujen hoitoon.

Pelastustoimi on yhtenäistänyt toimintaansa jo parinkymmenen vuoden ajan ja säästöjä on tehty jatkuvasti. Toimintaa on edelleen mahdollista kehittää ja järkeistää sisältä käsin, mutta onnettomuus- ja tulipalopaikoille ei voi olla asemalta pitkä matka, niin asemaverkkoa ei voida karsia. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä tuki pelastustoimelle ja niiden toimintaedellytyksistä tulee edelleen huolehtia.

Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme. Nykyaika älylaitteisiin liimautuneena, liikkumattomuus, luonnon ja henkisyyden tärkeyden etääntyessä, yhteiskunnan lisääntyneisiin vaatimuksiin, vanhempien kiireeseen ja tukiverkkojen puutokseen yhdistyessä johtaa yhä pahempiin ongelmiin. Neuropsykiatriset haasteet ovat räjähdysmäisesti kasvaneet ja ongelmat koulussa keskittymisen ja käyttäytymisen haasteiden kanssa vaativat yhä enemmän tukea myös sote-palveluista. Meidän tulee tukea perheitä välttämään lapsen kehitykselle haitallisia toimintamalleja. Meillä on Suomessa upea ja rauhoittava luonto ja monia liikkumismahdollisuuksia, niiden käyttöön voisi kannustaa vaikka liikkumisreseptein. Perheitä voi tukea monin ennaltaehkäisyn keinoin ja tässä myös kunnilla ja järjestöillä on merkittävä osansa.

Pienten ja keskisuurten yritysten mukaan ottaminen palvelujen tuottamiseen tulee varmistaa ja olemmekin tehneet asiasta valtuustoaloitteen kuluvalla valtuustokaudella. Olen toiminut Satakunnan Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana ja alla näet asioita, joita olemme Perussuomalaisten kanssa johdollamme hyvinvointialueella nyt ajaneet.

Eduskuntavaali-päivän jälkeisiä tunnelmia (3.4.2023)

Ei väsynyt, vaan virkeä ja onnellinen. -Siinä eduskuntavaalipäivän jälkeiset tunnelmat.

Olen äärettömän kiitollinen kaikesta saamastani tuesta; niin henkisestä kuin ajallisesti, taloudellisesti tukeneille tai neuvonantajan roolissa vaalikampanjani aikana toimineille.

Työ politiikassa jatkuu; kaupungin ja hyvinvointialueen päätöksenteossa. Terveisin varakansanedustaja.

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.
-Eeva Kilpi